Heissan!
Pakko se on vaan todeta, että syksy tulee. Nytkin tulee vettä kaatamalla. Ja illat alkaa pimenemään, täyty kaivaa turvaliivi esiin ja koirillekkin laitoin remmeihin ne keltaiset heijastin lisät. Kesä oli kyllä todella hieno ja ehkä meikäläisen makuun hieman liian kuuma.
Tokoilemassa on käyty, Sisu ja Inka on nyt kesä tauon jälkeen vaan olleet hieman pihalla kuvioista. Sisulle on tullut joku uhma mustia koiria vastaan. Saa hirveet raivo hepulit, kun näkee mustan koiran. Ja tokossa käy muutamia sellaisia ja sen takia aina ensimmäinen vartti menee Sisua rauhoitellessa. Sitten kun sen saa rauhoitettua, se kuuntelee jonkun verran mitä sille sanoo. Ja sekin on jännä juttu, että kun lähdetään toko kentältä pois niin kuulo katoo kokonaan. Täytyis varmaan harjoitella enemmän lenkilläkin seuruuttamista ja muita juttuja.
Inkalla on kyllä aivot kokonaan narikassa, kun mennään tokoilemaan. Ennen kesä taukoa se pysyi paikalla makuulla jo noin minuutin, mutta nyt ei pysy kymmentä sekunttiakaan. Ja muutenkaan ei saa minkäänlaista kontaktia koko neitiin. Ainoa mikä meillä viimeksi onnistui oli hyppy. No onhan sekin jo parempi kuin ei mitään.
Sammakoita on taas koira-aitauksessa ihan raivostuttavan paljon. Mutta kyllä koirat on sitten vähän hölmöjä............... rupisammakkohan ruiskuttaa jotain eritettä, kun se on uhattuna. Sisu kyllä oppi aika hyvin kaks vuotta sitten, et sammakkoo ei kannata ottaa suuhun............. tuli meinaan pikkasen vaahtoa pojan suusta ja meikäläinen suihkulla viruttaa sen suuta. Onneksi ei tullut mitään allergista reaktioo, koska sen se voi aiheuttaa.
No kummiskin Inka ei usko sitten millään, viimeksi eilen illalla se taas meni sammakkoo härnään ja sai varmaan kunnon ruiskauksen, koska noin puoli tuntia se lipo huuliansa, maiskutteli ja pärski. Viruttelin sitten kyllä senkin suuta.
Sunnuntai aamuna oli mukava herätys, Kirppu neiti tuli sänkyyn ja alkoi laulamaan. Muuten ihan kiva, mutta se teki sen mun korvan juuressa ja hieman epävireessä oli äänihuulet. Sitten kun se sai mut siitä ylös, ajattelin tietysti että sillä voisi olla hätä, mutta ei............... se kävi mun paikalle maate ja jäi siihen O:).
Olin Artun ja Kirpun kanssa Köyliössä ryhmänäyttelyssä lauantaina 11.9. Meno matkalla sateli vettä ja vielä paikanpäälläkin, kun purin tavaroita autosta. Sitten kun sain teltan pystyyn niin sadekin hellitti. Eikä onneksi sitten pahemmin sadellut. Pois lähtiessä aurinkokin hieman näyttäytyi pilven takaa. Arttu oli VAL ERI2 ja Kirppu VAL ERI3, PN4. Arvostelut voipi lukea koirien omilta sivuilta.
Hyvää syksyn odotusta kaikille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti