Hei vaan!
Meillä on ollut aika hiljais eloa. Viime viikko satoi vettä, niin että ei menty edes tokoilemaan. Maanantaina viime viikolla hain autoon koirahäkit. Teetätin hiaceen oikein kunnon häkit ja kyllä ne oli aika hintavat, mutta nyt on turvallista kuljettaa koiria autossa. Hiacessa on molemmin puolin sivu ovet ja kummallekkin puolelle tuli häkit.
Viime viikolla tuli myös uusi Valkoturkki lehti (samojedinkoirien oma lehti), siinä oli arvostelut samojedinkoirien erikoisnäyttelystä, mitkä pidettiin 13.6.2010 Kangasalla. Laitan arvostelut tähän, koska en ole niitä aikaisemmin laittanut, kun olivat italian kielellä, ja meikäläinen ei sitten osaa yhtään italiaa. Koiria oli ilmoitettu ennätykselliset 162. Tuomari oli Pierluigi Buratti, Italiasta. Ja ne arvostelut
Kirppu: Feminiininen narttu. Kuono saisi olla neliömäisempi ja korvien kärki pyöreämpi. Hyvät silmät. Hyvä kaula ja runko. Oikeat kulmaukset. Hyvä rintakehä. Liikkeet melko sujuvat. Karvanlähtö tulollaan. Avo EH
Arttu: Maskuliininen, mutta runko ja kallo-osa hieman raskaat. Erinomainen pigmentti. Hyvät silmät. Korvat hieman suuret. Selkälinja jäntevä. Hyvät kulmaukset. Liikkeet saisivat olla tehokkaammat. Karva liian pehmeää ja laskevaa. Hyvä häntä. Avo EH.
Inkan kanssa poikkesin Hyvinkäällä 19.9. Ja jälleen huomasin olevani ainoa joka omisti käyttölinjan koiran. Ensin aattelin et taidan jättää väliin, mutta sitten kuitenkin uskaltauduin kehään ja EH:n saimme joten ei ollut ihan turha reissu siinä ryhmässä. Arvotelu luettavissa Inkan omalta sivulta.
Ja syksyn viimeinen näyttely reissu tehtiin Karkkilaan ryhmänäyttelyyn, Artun ja Kirpun kanssa 25.9. Mukaamme tuli myös Merja (Wuffkun kennelin omistaja), Jaakko (Wuffkun Uni- Kuva) pojan kanssa. Ja paikan päällä meitä odotti Utu (W Uni-Haave) joka on Aatun ja Jaakon sisko. Utulle tämä oli toinen näyttäytyminen. Tuomari oli Fiszdon Katarzyna, Puolasta. Arttu sai erin valioissa ja Kirppu sai myös erin valioissa. Jaakko poika oli AVO ERI1 ja sai ensimmäisen vara-sertinsä. Utu tyttö oli AVO EH4. Esitimme myös Wuffkunin kasvattaja ryhmän, joka oli ROP- kasvattaja sekä BIS2. Kasvattaja ryhmiä sammareissa oli mukana kolme ja BIS kehässä oli kahdeksan. Paras kasvattaja ryhmän tuomarina toimi Tanya Ahlman-Stockmari Suomesta.
Koirien kirjalliset arvostelut löytyy niiden omilta sivuilta.
Nyt on luvattu tulevalle viikolle aurinkoa, mutta viileää. Päästään taas tokoilemaan ja ulkoilemaan kunnolla. Ja koirillekkin valmistuu uusi kaksois torni härveli. Kun se on valmis otan siitä muutaman kuvan ja laitan tänne.
Puiden lehdet alkaa muuttamaan väriään ja tulee alas puusta, että kohta riittää taas emännällä ulko puuhia. Tarhasta on mukava haravoida lehtiä, jos koirat osallistuu siihen myös. Kun saan lehdet haravoitua kasalle niin voipi olla muutaman sekunnin päästä koko kasa jo levitettynä pitkin pihaa..............O:)
sunnuntai 26. syyskuuta 2010
maanantai 13. syyskuuta 2010
Syyskuun alun kuulumisia
Heissan!
Pakko se on vaan todeta, että syksy tulee. Nytkin tulee vettä kaatamalla. Ja illat alkaa pimenemään, täyty kaivaa turvaliivi esiin ja koirillekkin laitoin remmeihin ne keltaiset heijastin lisät. Kesä oli kyllä todella hieno ja ehkä meikäläisen makuun hieman liian kuuma.
Tokoilemassa on käyty, Sisu ja Inka on nyt kesä tauon jälkeen vaan olleet hieman pihalla kuvioista. Sisulle on tullut joku uhma mustia koiria vastaan. Saa hirveet raivo hepulit, kun näkee mustan koiran. Ja tokossa käy muutamia sellaisia ja sen takia aina ensimmäinen vartti menee Sisua rauhoitellessa. Sitten kun sen saa rauhoitettua, se kuuntelee jonkun verran mitä sille sanoo. Ja sekin on jännä juttu, että kun lähdetään toko kentältä pois niin kuulo katoo kokonaan. Täytyis varmaan harjoitella enemmän lenkilläkin seuruuttamista ja muita juttuja.
Inkalla on kyllä aivot kokonaan narikassa, kun mennään tokoilemaan. Ennen kesä taukoa se pysyi paikalla makuulla jo noin minuutin, mutta nyt ei pysy kymmentä sekunttiakaan. Ja muutenkaan ei saa minkäänlaista kontaktia koko neitiin. Ainoa mikä meillä viimeksi onnistui oli hyppy. No onhan sekin jo parempi kuin ei mitään.
Sammakoita on taas koira-aitauksessa ihan raivostuttavan paljon. Mutta kyllä koirat on sitten vähän hölmöjä............... rupisammakkohan ruiskuttaa jotain eritettä, kun se on uhattuna. Sisu kyllä oppi aika hyvin kaks vuotta sitten, et sammakkoo ei kannata ottaa suuhun............. tuli meinaan pikkasen vaahtoa pojan suusta ja meikäläinen suihkulla viruttaa sen suuta. Onneksi ei tullut mitään allergista reaktioo, koska sen se voi aiheuttaa.
No kummiskin Inka ei usko sitten millään, viimeksi eilen illalla se taas meni sammakkoo härnään ja sai varmaan kunnon ruiskauksen, koska noin puoli tuntia se lipo huuliansa, maiskutteli ja pärski. Viruttelin sitten kyllä senkin suuta.
Sunnuntai aamuna oli mukava herätys, Kirppu neiti tuli sänkyyn ja alkoi laulamaan. Muuten ihan kiva, mutta se teki sen mun korvan juuressa ja hieman epävireessä oli äänihuulet. Sitten kun se sai mut siitä ylös, ajattelin tietysti että sillä voisi olla hätä, mutta ei............... se kävi mun paikalle maate ja jäi siihen O:).
Olin Artun ja Kirpun kanssa Köyliössä ryhmänäyttelyssä lauantaina 11.9. Meno matkalla sateli vettä ja vielä paikanpäälläkin, kun purin tavaroita autosta. Sitten kun sain teltan pystyyn niin sadekin hellitti. Eikä onneksi sitten pahemmin sadellut. Pois lähtiessä aurinkokin hieman näyttäytyi pilven takaa. Arttu oli VAL ERI2 ja Kirppu VAL ERI3, PN4. Arvostelut voipi lukea koirien omilta sivuilta.
Hyvää syksyn odotusta kaikille.
Pakko se on vaan todeta, että syksy tulee. Nytkin tulee vettä kaatamalla. Ja illat alkaa pimenemään, täyty kaivaa turvaliivi esiin ja koirillekkin laitoin remmeihin ne keltaiset heijastin lisät. Kesä oli kyllä todella hieno ja ehkä meikäläisen makuun hieman liian kuuma.
Tokoilemassa on käyty, Sisu ja Inka on nyt kesä tauon jälkeen vaan olleet hieman pihalla kuvioista. Sisulle on tullut joku uhma mustia koiria vastaan. Saa hirveet raivo hepulit, kun näkee mustan koiran. Ja tokossa käy muutamia sellaisia ja sen takia aina ensimmäinen vartti menee Sisua rauhoitellessa. Sitten kun sen saa rauhoitettua, se kuuntelee jonkun verran mitä sille sanoo. Ja sekin on jännä juttu, että kun lähdetään toko kentältä pois niin kuulo katoo kokonaan. Täytyis varmaan harjoitella enemmän lenkilläkin seuruuttamista ja muita juttuja.
Inkalla on kyllä aivot kokonaan narikassa, kun mennään tokoilemaan. Ennen kesä taukoa se pysyi paikalla makuulla jo noin minuutin, mutta nyt ei pysy kymmentä sekunttiakaan. Ja muutenkaan ei saa minkäänlaista kontaktia koko neitiin. Ainoa mikä meillä viimeksi onnistui oli hyppy. No onhan sekin jo parempi kuin ei mitään.
Sammakoita on taas koira-aitauksessa ihan raivostuttavan paljon. Mutta kyllä koirat on sitten vähän hölmöjä............... rupisammakkohan ruiskuttaa jotain eritettä, kun se on uhattuna. Sisu kyllä oppi aika hyvin kaks vuotta sitten, et sammakkoo ei kannata ottaa suuhun............. tuli meinaan pikkasen vaahtoa pojan suusta ja meikäläinen suihkulla viruttaa sen suuta. Onneksi ei tullut mitään allergista reaktioo, koska sen se voi aiheuttaa.
No kummiskin Inka ei usko sitten millään, viimeksi eilen illalla se taas meni sammakkoo härnään ja sai varmaan kunnon ruiskauksen, koska noin puoli tuntia se lipo huuliansa, maiskutteli ja pärski. Viruttelin sitten kyllä senkin suuta.
Sunnuntai aamuna oli mukava herätys, Kirppu neiti tuli sänkyyn ja alkoi laulamaan. Muuten ihan kiva, mutta se teki sen mun korvan juuressa ja hieman epävireessä oli äänihuulet. Sitten kun se sai mut siitä ylös, ajattelin tietysti että sillä voisi olla hätä, mutta ei............... se kävi mun paikalle maate ja jäi siihen O:).
Olin Artun ja Kirpun kanssa Köyliössä ryhmänäyttelyssä lauantaina 11.9. Meno matkalla sateli vettä ja vielä paikanpäälläkin, kun purin tavaroita autosta. Sitten kun sain teltan pystyyn niin sadekin hellitti. Eikä onneksi sitten pahemmin sadellut. Pois lähtiessä aurinkokin hieman näyttäytyi pilven takaa. Arttu oli VAL ERI2 ja Kirppu VAL ERI3, PN4. Arvostelut voipi lukea koirien omilta sivuilta.
Hyvää syksyn odotusta kaikille.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)